Teeknolojii Haaraa: Dadhabbii Haadholii Doorzee Sa’aatii Tokkoon
Aadde Asallafach Abbixee, haadha manaa Kibba Itoophiyaa ganda Doorzee keessa jiraattu, qooccoo nyaata idilee isaanii keessaa isa guddaa soofuu fi qopheessuu waggoota dheeraa irraa kaasee hojjachaa turte. Naannoo isaanii keessatti qooccoon (nyaata warqee irraa oomishamu) qofa osoo hin taane, madda nyaataa, galii fi jireenyaati.
Gaazexeessitoonni BBC yeroo ganda Doorzee dhaqaniitti, Aadde Asallafach jirma qooccoo mana isaanii duubatti ciibsanii mala aadaatiin akka soofaa turan argan. Qe’een isaanii hundeen warqee qooccootiin marfamte. Hojii soofuu fi daakuu kana, dubartoonni ganda kanaa hedduun baroota dheeraaf hojii guyyaa guyyaan ittiin jireenya isaanii geggeessan.
Aadde Asallafachis akkana jechuun yaadatti:
“An ijoollummaa koo irraa jalqabee hojii qooccoo kana hojjachaan guddate. Har’a ijoollee sadiin qaba; isaaniis qooccoo kanaan qopheessuun nyaachisee guddadhe. Garuu hojiin kun baay’ee dadhabsiisa. Harka koo, dugda koo fi laphee kiyya irratti dhukkubni cimaa naaf geessa. Hundee qooccoo tokko soofuun yeroo hedduu guyyoota 15 ol narra turti.”
Haala walfakkaatuun, Aadde Gabayaanesh Aaltaa, dubartii Doorzee biraa, yeroo dheeraaf qooccoo soofuun maatii isaanii jiraachiste. Garuu amma gara haala haaraan hojjatanii jiran.
Teeknolojii Arbaaminc Gara Fuula Haaraa Fide
Yunivarsiitii Arbaaminc qorannoo adeemsiseen booda, dubartoota Doorzee gurmeessuun maashina qooccoo daaku tokko qopheessuun hojii haadholiin waggoota hedduu harkaan dadhabanii hojjetaa turan gara hojii sa’aatii muraasaatti gadi xiqqeesse.
Aadde Gabayaanesh akkana jedhan:
“Durba yeroo tokko hundee qooccoo soofuun guyyaa afur guutuu nu gaafata ture. Amma garuu maashina kana fayyadamnee, hundee tokko sa’aatii tokko keessatti xumurra. Dadhabbii nu irra ture ni fure. Maashinni nu hin dadhabsu, nu gargaaras.”
Dubartoonni 18 ganda Doorzee keessaa gurmaa’anii maashina kanaan hojii jalqabaniiru. Isaan soorata ofii qopheeffachuuf qofa osoo hin taane, namoota naannoo isaanii biroofis qooccoo daakanii gumaachaa jiran. Kana malees hojii kanaan galii argachuun jireenya isaanii fooyya’aa jira.
Gammachuu Uummataa fi Faayidaa Qabate
Yunivarsiitiin Arbaaminc yeroo jalqabaaf maashina kana ganda Doorzee fide, uummanni gammachuu guddaadhaan simate. Namoonni heddu hundee qooccoo isaanii geeffachuun daakamuun isaa akkamitti salphaa ta’e arguu barbaadan.
Dubartoonni Doorzee akka himanitti, duraan qooccoo soofanii qopheessuun ji’oota sadiif qofa nama quubsisa ture. Amma garuu, maashina kanaan hojii saffisaan raawwachuun yeroo isaanii dabalataa maatii wajjin dabarsuu danda’aniiru.
Dr. Addisuu Fiqaaduu, barsiisaa fi qorataa olaanaa Yunivarsiitii Arbaaminc, akkas jedhan:
“Qorannoo keenya waraqaa irraa gara hojii dhugoomsuu geessinee, fala hawaasaaf bu’a qabeessa ta’e fidneerra. Maashinni kun dadhabbii xiqqeessuu qofa osoo hin taane, hamma qooccoon badaa ture %34 irraa gara %15 gadi buuse.”
Babal’ina Teeknolojii fi Carraa Jireenyaa
Maashinoota qooccoo daakuu kana Yunivarsiitiin Arbaaminc Doorzee qofatti osoo hin taane, Doorzeetti, Canchaatti, Walaayittaatti fi naannolee birootti dhaqeera. Maashinoonni kun haadholii fi dargaggoota gurmaa’aniif qofa kennamee jiru; akkasumas akkuma baabura midhaan oomishaaf tajaajilu, kumaatamaan qonnaan bultootaafis bu’a qabeessa ta’eera.
Dr. Addisuu akka ibsanitti, maashinoonni kun yeroo ammaa buufataalee 35 irratti hojiirra jiru. Qonnaan bultoonni warqee qooccoo oomishan maashinoota kana fayyadamuun dadhabbii xiqqeessanii omisha isaanii saffisaan gara soorataatti jijjiiruu jalqaban.
Boqonnaa Haaraa Haadholii fi Uummataaf
Dubartoonni ganda Doorzee fi naannolee biro, teeknolojii kanaan aara galfii guddaa argatan. Hojii dadhabsiisaa harkaan hojjetamaa ture gara hojii sa’aatii muraasaatti gadi xiqqeessuun carraa jireenya isaanii jijjiireera.
Amma isaan:
Yeroo dabalataa maatii fi daa’imman waliin dabarsuu danda’u.
Galii dabalataa: argachuu jalqaban.
Qulqullina soorataa : fooyyeffatan.
Kana malees, qooccoon iddoowwan qilleensa mijataa qabaniin babal’achuun nyaatawwan Itoophiyaa fi Afrikaa keessatti hedduu beekamoo ta’uu danda’a.
Teeknolojii Arbaamincin kalaqame kun dhugumatti dadhabbii guyyootaa haadholii sa’aatii tokkootti deebisee , boqonnaa haaraa hawaasaaf banaa jira.
Post a Comment