Naannoo Harariitti Karooraan Hojii Bu’a Qabeessa Tajaajilu Akka Raawwatamu Ni Tajasifama – Bulchaa Ordiin Badrii

Itoophiyaa fi Ulaa Galaanaa Gaaffii Jiraachuu fi Ofiin Murteeffachuu

“Itoophiyaa waan sadiitu ishee barbaachisa: tokkoffaan nagaa, lammaffaan misooma, sadaffaan ammoo ulaa galaanaa ti,” jedhan Itoophiyaa Humna Ittisaa — Fiild Maarshaal Biraanuu Juulaa , haasaa isaanii kabaja guyyaa hundeeffama Humna Ittisaa Itoophiyaa waggaa 118 irratti taasisaniin.

Fiild Maarshaalli kun itti dabaluun, “Itoophiyaan karra ishee ittiin bahu cufachuun hin malu. Ummanni keenya amma miliyoona 130 ta’a; waggoota 25 itti aanan keessatti ammoo miliyoona 200 ni guuta. Akkamitti faayidaa ummata miliyoona lamaaf cufnee, kan miliyoona 200 immoo dhorkina? Kun seeraan, loojikiin fi heeraan sirrii miti. Waggoota 30 rafneerra, amma dammaqneerra; gaaffii keenya itti fufna. Nagaas, misoomas, ulaa galaanaas ni milkeessina,” jedhan.

Seenaa fi Gaaffii Ulaa Galaanaa

Itoophiyaan biyyoota Afrikaa keessaa bal’inaan guddoo taate keessaa tokko yoo taatu, ulaa galaanaa hin qabdu. Kun ammoo waggaa 30 dura, yeroo Ertiraan walabummaa argatte irraa eegalee ti. Ergasii as Itoophiyaan buufata doonii fi daldala alaa Jibuutii irratti hundaa’uun fayyadamaa turte.

Qondaalli waraanaa olaanaan, Meejer Jeneraal Tashoomee Gammachuu, Ministeera Ittisaa keessatti Daarektara Hariiroo Halaafi Tumsa Loltummaa ta’an, sababa Itoophiyaan ulaa galaanaa barbaadduuf afur eeran. Isaan keessaa tokko, “hariiroo seenaa Itoophiyaan Galaana Diimaa waliin qabdu” dha. “Galaanni Diimaa Asab ture; Asab ammoo kan ofiin of bulchu ta’eera,” jedhan.

Meejer Jeneraal Tashoomeen itti dabaluun, “Seenaa qofaan osoo hin taane, seerri idil-addunyaa illee Itoophiyaa ni deeggara. Fageenyi Itoophiyaan Galaana Diimaarraa qabdu xiqqoodha; garuu iddoo sirrii fi seeraan deeggaree qabdi,” jedhan.

Masrii fi Dorgommii Seenaa Dheeraa

Fiild Maarshaal Biraanuun haasaa isaanii keessatti, “Masriin diina durii Itoophiyaa ti. Seenaa keenya guutuu keessatti nu gufachiisuuf carraaquun isaanuma,” jedhan. “Ertiraa akka ofii of bulchituu godhanii, nu galaanarraa fagaachisuuf hojjetan isaanuma,” jechuun dabalan.

Masriin waggoota dheeraaf ulaa galaanaa irratti aangoo fi faayidaa qabaachuuf hojjachaa turte; ammaas carraa san hin dhiifne jedhan. Biraanuun garuu, “Abbaan ajandaa Itoophiyaa ulaa galaanaa hin qabne gochuu barbaadu, diina Itoophiyaa ti. Kanaaf, humna ittisaa keenya ni jabeessina; misooma keenya ni saffisiisna; ulaa galaanaas ni arganna,” jedhan.

Yaada Qondaaltota Olaanoo fi Gaaffii Jiraachuu

Ajajaan Iizii 6ffaa, Meejer Jeneraal Birhaanuu Xilaahun , yeroo eebba loltoota Xollaayitti taasisan, akkas jedhan:

“Galaanni Diimaa qabeenya keenya ti. Abbummaa ulaa galaanaa keenyaa mirkaneessuuf isin gootummaan abbootii fi akaakilee keessanii agarsiisu qabdu.”

Akka isaan jedhanitti, ulaa galaanaan Itoophiyaa barbaachisuun isaa yaaddoo nageenyaa, daldala, fi of danda’uuf murteessaa dha. “Magaalota keenya yeroo gara yerootti hanqina nageenyaa irraa tikfachuuf ulaa galaanaan barbaachisa,” jedhan.

Dhimmichi Jiraachuu fi Jiraachuu Dhabuu ta’e

Muummichi Ministeeraa Dr. Abiy Ahimad illee yeroo tokko, “dhimma ulaa galaanaa Itoophiyaaf dhimma jiraachuu fi jiraachuu dhabuu ta’eera,” jechuun dubbatan. Kun ulaa galaanaa argachuun hawwii qofaa osoo hin taane, mirga saba Itoophiyaa ta’uu agarsiisa.

Meejer Jeneraal Tashoomeen akkas jedhan:

“Dhimmi ulaa galaanaa yeroo amma kana dhimma jiraachuu fi jiraachuu dhabuu ta’eera. Dhimmi akkanaa immoo fedhii biyyaalessaa waan ta’eef gatii kamiyyuu itti kaffaluun ni mala.”

Isaanis Raayyaan Ittisaa karaa dippilomaasiitiin ulfina fi faayidaa Itoophiyaa tikfuu irratti hojjechaa jiraachuu ibsan.

Xumura

Itoophiyaan waggoota dheeraaf akka biyya keessa qofa hin daangeffamneetti, ulaa galaanaa qabachuun barbaachisaa dha. Kun hawwii qofaa osoo hin taane, dhugaa seenaa fi mirga saba Itoophiyaa ti.

Ulaa galaanaan Itoophiyaa ni barbaachisa — nageenyaaf, misoomaaf, fi o

fiin murteeffachuuf.