Naannoo Harariitti Karooraan Hojii Bu’a Qabeessa Tajaajilu Akka Raawwatamu Ni Tajasifama – Bulchaa Ordiin Badrii

 Furdina Garmalee: Ulfaatinni Qaamaa Qofa Ilaalamee Hin Ta’u

Kaanaadaa keessatti qajeelfamni fayyaa haaraan bahe akka agarsiisutti, furdinni garmalee ykn “obesity” ulfaatina qaama qofaan ibsamuu miti – rakkoo fayyaa waliigalaa cimaa ta’eera.

Qajeelfamni haaraan kun, ogeeyyiin fayyaa yeroo dhukkubsattoota furdina garmalee qaban yaalan, akka isaan ilaalcha guutuu fayyaa namaa keessa galchanii fi sababoota garaagaraa laalanii murtee kennan yaadachiisa. Fakkeenyaaf, namni tokko ulfaatee jira jechuun, soorata xiqqeessi fi sochiin qaamaa haa dabalu jechuun qofa gorsuufi darbaa miti.

Furdinni garmalee sababa garagaraatiin uumama. Ulfaatinni qaamaa dabalu sababa nyaataa qofaan osoo hin taane, ilaalcha, haala jireenyaa, rakkoo sammuu, hojii qaamaa dhabuu fi sababoota biroo hedduun walqabatee dhufa. Kanaaf, ogeeyyiin fayyaa dhimma kana yoo ilaalan, sirna guutuu fi deeggarsa bal’aa kennuu qabu jedha qajeelfamichi.

Qajeelfamni kun kan maxxanfame barruu Waldaa Ogeeyyii Fayyaa Kaanaadaa irratti yoo ta’u, loogii fi qaanessaa furdina waliin dhufu akka ofirraa qolannu ni akeeka. Namoota furdina qaban irratti yeroo baay’ee akka isaan “of eeggannoo dhabaniifi” jedhamanii qeeqaman mul’ata. Kun immoo isaan irratti dhiibbaa sammuu fi fayyaa hammaataa uuma.

Ximina Ramos-Salas, daarekterri qorannoo fi imaammataa 'Obesity Canada', akka jettutti, “Namoota hedduuf, rakkoon furdina garmalee qofa miti, loogii fi balaleffannaa isaan mudatuun fayyaan isaanii hamaa ta’a.”

BBC waliin haasofsiisaan, Ramos-Salas haala jiru ibsanii, “Waggaa 30 darban keessatti lakkoofsi namoota furdina garmalee qaban Kaanaadaa keessatti dachaa sadii ol ta’eera. Har’a lammiiwwan Kaanaadaa keessaa sadii keessaa tokko furdina garmalee qaba,” jedhan.

Qajeelfamni haaraan kun, dhimmi furdinaa gosa yaalii dheeraa, sirrii fi to’annoo cimaa barbaadu akka ta’e ibsa. Dabalataanis, furdina hir’isuuf, akka seera kanaatti ulfaatina qaamaa 3-5% hir’isuun fayyaa nama tokkoof jijjiirama guddaa fiduu danda’a jedhamee ibsameera.

Tooftaan furdina itti madaalan – dheerina qaamaa fi ulfaatina waliigalaa akkasumas gadamessaa keessaa (waist circumference) irratti hundaa’a. Haa ta’u malee, ogeeyyiin fayyaa furdinni garmalee yaalii sochii qaamaa fi soorata madaalawaa qofa osoo hin taane, qoricha, deeggarsa sammuu, akkasumas yeroo yerootti to’annoo cimsa barbaadu jedhan.

“Furdinni garmalee yeroo dheeraaf balaaleffannaa fi qaanii waliin turuun beekamaadha,” jechuun Ramos-Salas dubbatte. “Garuu, akkuma dhibee biraa tokkootti ilaalamuu qaba; furdinni rakkoo fayyaa cimaa fi deeggarsa ogummaa barbaadu.”

Qorannoo hedduun akka agarsiisanitti, namoonni baay’een yeroo soorata xiqqeessan ulfaatinni isaanii hir’ata, garuu yeroo gabaabaa keessatti ni deebi’a. Kanaaf, rakkoon kun bu’uura isaa irraa hiikamuu qaba malee, “nyaata xiqqeessi!” jechuun qofa furmaata miti.

Barreessaan qorannoo kanaa fi ogeeyyiin fayyaa hunduu ni gorsu – dhukkubsataan yeroo jalqabaaf qoramu, hayyama isaa fudhatee haala guutuu isaa irratti mari’atamuu qaba. Dursa, waa’ee nyaataa fi ulfaatina osoo hin ta’in, rakkoolee bu’uuraa irratti xiyyeeffachuun furmaata fida.

Xumuraan:

Furdinni garmalee yaada “rakkoo dhuunfaa” jedhu qofaan ilaaluun gahaa miti. Kun dhukkuba fayyaa hawaasummaa fi ilaalcha cimaa barbaadu dha. Kanaafuu, hawaasni, ogeeyyiin fayyaa fi mootummaa marii bal’aa gaggeessuun, deeggarsa guutuu fi ilaalcha nama kabajuun furmaata dhugaa fidu.

Odeeffannoo kana irratti yaada biraa ykn qophii walitti fufaa yoo barbaadde, akkan si gargaaru na beeksiisi.