Beekamtiin Briteen Filisxeemif Kennamtu: Tarkaanfii Diplomaasii Nagaa Jabeessu – Xiinxala
Ministirri Muummee Briteen, Sir Kiir Istaarmar, biyyattii Filisxeem akka biyyattii of danda’uutti beekamtii kennuuf akka deemaa jirtu beeksisuun, jijjiirama siyaasaa alaa cimaa agarsiisa.
Beekamtiin kun garuu waan salphaa miti – keessumaa osoo Gaazaa keessaatti ajjeechaan, beelaan, fi manca’iinsi lubbuu namaa itti fufee jiru kana keessa. Haalli sun hammaatee argamee booda Briteen bifa ifa ta’een Filisxeem akka biyyaa of danda’eetti akka fudhattu murteessuun seenaa keessatti tarkaanfii guddaadha.
Israa'el fi Tarkaanfii Briteen
Sir Istaarmar beeksisa isaa keessatti ibseera – yoo Israa'el waliigaltee dhukaasa dhaabuu fi marii nagaa dhugoomsuuf murannoo agarsiifte, Briteenis qophii ta’uu ishee addeessiteetti. Adeemsi kun fala mootummaa lamaa (two-state solution) deebisee kaasuuf carraa haaraa uuma.
Haa ta’u malee, Ministirri Muummee Israa'el, Benjaamin Netaaniyaahuu, yaada kana mormuun miidiyaa hawaasaa irratti deebii cimaa kenneera. Netaaniyaahuun Briteen yaada dhukaasa dhaabuu dhiyeessite fudhachuu dhabuun mootummaa isaa akka baraaru dubbate. Yaada isaa keessatti, mootummaa Filisxeem akka of danda’u deggaruun sabboonummaa Hamaas jabeessuu fi sodaaf akka mijeessu jechuun amana.
Rakkoo Gaazaa fi Seenaa Gaddisiisaa
Hamaas Onkoloolessa 7, 2023 irratti weerara hamaa gaggeessuun namoota nagaa 1,200 ol ajjeesuu fi kaan butee fudhachuu hordofee, Israa’el immoo tarkaanfii humnaa oofuun namoota nagaa kuma hedduutti lakkaa’aman ajjeesuun Gaazaa mancaasuun rakkoo cimaa uumee ture. Haalli sun immoo addunyaa guutuu rifachiiseera.
Carraaqqiin nagaa buusuuf taasifame yeroo dheeraaf bu’aa fiduu dadhabuunis, jeequmsa kana jabeesse. Bara 1990moota keessa abdii qabduun eegale ture, garuu waggoota darban keessa jeequmsa siyaasaa fi waraana hammaataa keessa darbeera.
Ejjennoo Briteen Haarawa
Istarmer ibsa isaa keessatti, biyyummaa Filisxeem deeggaruun nageenya Israa'el faallessuu miti jechuun dubbate. Ministirri Dhimma Alaa Briteen, Deeviid Laamiin immoo yeroo walgahii UN irratti hirmaatan, murtii mootummaa Briteen - fala mootummaa lamaa deeggaraa fi beekamtii Filisxeemif kennuu - bal’inaan ibsaniiru.
Laamiin akkas jedhan:
> “Mootummaan Netaaniyaahuu fala mootummaa lamaa diduun isaa dogoggora siyaasaa fi naamusaa ti. Nageenya Israa'el deeggarruun biyyummaa Filisxeem mormuu miti."
Akka ibsa isaanii irraa hubatamu, Briteen gahee seena qabeessa Filisxeem keessatti qabu – yeroo Impaayera Briteen lafa sana to’achaa ture irraa kaasee – yaadachaa, waadaa kana galmaa’ee raawwachuu dhabuu seenaa gaddisiisaa jedhaniiru.
Seenaa fi Waadaa Balfoor
Briteen bara 1917 Yerusaalem Impaayera Otomaan jalaa fuudhee hanga 1948tti Filisxeem bulchaa turte. Yeroo sanatti Ministirri Dhimma Alaa Briteen kan ture Artar Baalfoor, xalayaa beekamaa – Labsii Baalfoor jedhu – barreesseen Yihudoonni biyya of danda’an Filisxeem keessatti akka qabaatan deeggarsa kenneera.
Garuu ibsi sun mirga Araboota Filisxeem keessa jiraatan akka hin miidhamne akka eegamuu qabu kan jedhus dabalata. Haa ta’u malee, seena qabeessa rakkoo kana furuuf dhimmamummaa dhabuun sadarkaa gaddisiisaa irra geesseera.
Karoora Haaraa fi Daandii Nagaa
Walgahiin Niiw Yoork keessatti geggeeffame, Faransaayii fi Sa'ud Arabiyaan hoogganan, biyyoonni Arabaa fi miseensotni UN kan irratti hirmaatan, haleellaa Hamaas Onkoloolessa 7 irratti raawwate balaaleffatanii fi fala mootummaa lamaa deebi’ee kaasuuf sanada bal’aa qopheessaniiru.
Murteewwan Briteen fi Faransaayii wal bira qabnee yoo ilaallu, biyyoota dhihaa keessaa Briteen garee fala mootummaa lamaa cimsu keessatti gahee dura qabaachuu agarsiisti.
Xumura
Beekamtiin Briteen Filisxeemif kennite, tarkaanfii diplomaasii addunyaa irratti nageenya buusuuf carraa haaraa uuma. Haa ta’u malee, milkaa’ina isaa kan murteessu marii dhugaa, waliigaltee seeraa, fi ilaalcha dhimmoota namoomaa irratti hundaayuun taha.
Tarkaanfiin kun osoo dhugoomuu danda’e, haala waggoota dheeraaf rakkoo keessa ture jijjiiruuf bu’aa buusuu danda’a – osoo waraana, hacuuccaa fi beelaan addunyaan guutuu rifate kanatti.
Post a Comment